Espoon koulujen sektori-inventointi
Kouluihin kohdistuu nykyisin paljon muutospaineita. Koulujen perusparantamisen tarve on jatkuvasti esillä julkisuudessa ja toisaalta koulujen pedagogista ympäristöä halutaan muokata nykykäsityksiä vastaavaksi.
Espoon kaupungin tilapalvelut-liikelaitos tilasi Ark-byroolta kaikkien ennen vuotta 1990 valmistuneiden koulujen sektori-inventoinnin omien maankäyttö- ja kiinteistökehityshankkeidensa tueksi. Koulurakennusten lisäksi työssä tarkasteltiin asuntoloita ja koulujen pihapiirejä, kohteita oli yhteensä 82.
Arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen tiedot sekä kenttätyön havainnot syötettiin Espoon kaupunginmuseon Ympäristö Kauko -tietokantaan, jonka avulla museo hallinnoi tietoa muun muassa espoolaisten rakennusten kulttuurihistoriallisista arvoista. Kauko-järjestelmän tiedot ovat myös espoolaisten kaavoittajien, hankekehittäjien sekä rakennusvalvonnan käytössä
Espoolaisen koulun anatomia
Sektori-inventoinnin raportti luo katsauksen Espoon kouluarkkitehtuurin vuosikymmeniin. Vanhimmat koulukäytössä olevat rakennukset, puurakenteiset maalaiskoulut, ovat 1910-luvulta. Vilkkainta koulurakentamisen aikaa oli 1950–60-luku, jolloin kouluarkkitehtuuri kasvoi pula-ajan vähäeleisestä ilmaisusta kohti innovatiivisia toiminnallisia ja tilallisia ratkaisuja. 1970-luvun koulusuunnitteluun löivät leimansa peruskoulu-uudistus, tilaratkaisujen vakiointi ja betonirakennustekniikan kehitys. 1980-luvun kouluissa suosittiin taas yksilöllisempää arkkitehtuuria.
Tässä sektori-inventoinnissa koulut luokiteltiin kolmeen arvotusluokkaan arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten, maisemallisten ja historiallisten arvojen sekä niiden säilyneisyyden perusteella. Arviointi suoritettiin yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuului Espoon tilapalveluiden, sivistystoimen ja kaupunginmuseon edustajia.