Arkeologisten tutkimusten tilaaminen
Arkeologisten tutkimusten tilaaminen on monelle ammattirakennuttajallekin vieras asia. Alla on kuvattu lyhyesti tilaajan, konsultin ja museoviranomaisen roolit sekä työvaiheet.
Kiinteistöllä sijaitsee muinaisjäännös
Kiinteät muinaisjäännökset ovat pääosin näkymättömissä maan alla olevia jäänteitä menneestä ihmistoiminnasta. Ne ovat lailla suojeltuja. Tieto kiinteistä muinaisjäännöksistä on Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä, valitettavan monesta ajantasa-asemakaavasta suojelumerkinnät puuttuvat. Täten ne voivat tulla yllätyksenä kiinteistön omistajalle. Muinaisjäännösten lisäksi muinaisjäännösrekisterissä on muiksi kulttuuriperintökohteiksi merkittyjä paikkoja, joita ei ole suojeltu kiinteiden muinaisjäännösten tavoin, mutta nekin tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.
Mitä tehdä, kun kiinteistöä halutaan kehittää?
Uudet maankäyttösuunnitelmat kannattaa lähettää museoviranomaisen nähtäväksi lausuntoa varten. Lausuva viranomainen on joko paikallinen maakuntamuseo tai Museovirasto. Lausunnossa esitetään näkemys siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, ennen kuin kiinteistöä voidaan kehittää toivotulla tavalla.
Jos alueella ei ole asemakaavaa tai kaava on vanhentunut, voidaan alueella todeta tarvittavan muinaisjäännösinventointi, jonka seurauksena saatetaan havaita uusia suojelukohteita. Näin pyritään välttämään tilanne, jossa muinaisjäännökset havaitaan vasta rakennusvaiheessa ja koko hanke viivästyy.
Kiinteät muinaisjäännökset ovat lailla suojeltuja, eli niihin ei voi kajota ilman lupaa. Kiinteistökehityshanketta voidaan sovitella tontille siten, että se ei vaikuttaisi muinaisjäännökseen, tai sitten muinaisjäännös olisi tutkittava ja sen rauhoitus purettava ennen rakennushanketta. Konsultti voi olla mukana neuvottelemassa kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun aikaansaamisessa.
Lupaprosessi
Muinaisjäännösten tutkimiseen, mikä samalla tarkoittaa sen tuhoamista, tarvitaan tutkimuslupa. Sen myöntää Museovirasto. Tutkimusluvan hakijan tulee olla ammattiarkeologi. Jotta muinaisjäännöskohteelle voidaan rakentaa, ELY-keskuksen pitää purkaa sen rauhoitus. Myös tässä prosessissa on konsultti apuna.
Tutkimukset – miten kauan ne vievät ja miten paljon ne maksavat?
Se, mitä maan alta milloinkin löytyy, jää nähtäväksi. Arkeologi voi antaa valistuneen arvion kohteen laajuudesta ja työn määrästä. Museoviranomainen määrittelee lopulta sen, milloin tutkimukset ovat olleet riittäviä.
Ennakoilta arvioitua laajempien tutkimusten tarve voi aiheuttaa epätoivottuja viivytyksiä kiinteistökehityshankkeessa. Jos arkeologiset tutkimukset edeltävät laajaa rakennushanketta, on hyvä kiinnittää huomioita tiedonkulun sujuvuuteen ja ennakointiin tehokkaan tiedottamisen keinoin. Kun tilaajalla on ajantasaista tietoa työn tilasta esimerkiksi viikkoraporttien muodossa ja työtä valvova museoviranomainen on tietoinen työn etenemisestä, voidaan muuttuviin tilanteisiin reagoida nopeasti.
Konservointi ja erilaiset analyysit
Arkeologia on vakiintunut tieteenala, jolla on omat tavat toimia. Sen lisäksi että maata kaivetaan, arkeologisiin tutkimuksiin kuuluu muita osa-alueita. Kentällä tapahtuva työ dokumentoidaan monin tavoin, ja työkohteesta riippuen, sen ulkopuolella teetetään löydöistä erilaisia analyysejä, kuten tunnistetaan löydetyt luut ja kasvijäänteet, sekä ajoitetaan erilaisia rakennusosia. Löydetyistä esineistä etenkin metalliesineet tarvitsevat konservointia, jotta ne säilyvät tuleville sukupolville.
Konsultti hoitaa erilaiset työvaiheet ja hoitaa raportoinnin tutkimusluvassa edellytetyllä tavalla, sekä vastaa erilaisten analyysien ja konservoinnin teettämisestä. Näihin töihin varattavasta budjetista neuvotellaan aina ensisijaisesti tilaajan kanssa.
Lopuksi
Arkeologisten tutkimusten teettämien mielletään usein ikäväksi, palkolliseksi asiaksi. On kiistatonta, että se on jossain tapauksissa pakollista, aikaa ja rahaa vievää. Toisaalta, arkeologisten tutkimusten teettäminen voi antaa paikalle aivan uudenlaista merkityksellisyyttä. Uudisrakennukset edustavat uusinta kerrosta jatkumossa, jossa paikkaa on käytetty ehkä vuosisatojen tai -tuhansien aikana asumiseen tai elinkeinotoimintaan. Tätä tietoa voidaan käyttää uudisrakentamisen brändäämiseen ja se vaikuttaa alueen identiteetin kehittymiseen.