Riihimäen kasarmialueen eteläosan kulttuuriympäristöselvitys tehtiin lähtökohdaksi alueen muuttuvan maankäytön suunnittelulle. Puolustusvoimat on luopumassa alueen käytöstä ja alueelle suunnitellaan asumista. Kasarmialue on venäläisten 1910-luvulla rakennuttama ja RKY-alue.
Suomeen perustettiin 1910-luvun alussa viisi kasarmialuetta, joiden tarkoituksena oli suojata Pietarin pohjoista selustaa sekä estää saksalaisten mahdollinen maihinnousu. Kasarmialueet sijoitettiin pääasiassa rautateiden varsille, sillä rautateiden hallinta oli osoittautunut ensisijaisen tärkeäksi 1900-luvun alun epävakaina vuosina.
Selvityksessä tarkasteltu alue koostuu kapeasta ja mäkisestä koillis-lounassuuntaisesta alueesta, joka oli osa alkuperäistä 1910-luvun kasarmialuetta, sekä sen itäpuolella sijaitsevasta, kasarmialueeseen 1950-luvulla liitetystä ampumarata- ja ulkoilualueesta.
Kasarmialueen rakennuttajana oli Venäjän sotaministeriön alainen Riihimäen kasarmirakennuskomissio, ja se suunniteltiin Venäjän armeijan käyttöön. Rakennukset on sijoitettu alueelle ryhmittäin sen maastonmuotoihin sovittaen. Kasarmirakennukset suunniteltiin Pietarissa tuotettujen tyyppipiirustusten mukaan ja niille ovat leimallisia rappaamattomat punatiilijulkisivut, gotisoiva tyyli sekä samalla taloudelliseen toteutukseen ja hygieenisiin elinoloihin tähdänneet pohjaratkaisut.
Venäläiset joukot poistuivat kasarmialueelta Venäjän vallankumouksen myötä. Kasarmialueella toimi vuonna 1918 vankileiri, jonka jälkeen se otettiin vaiheittain puolustusvoimien käyttöön. Alue on säilynyt erittäin hyvin 1910-luvun asussaan ja kasarmialueen sommittelu on topografisesti omaleimainen. 1950-luvun kerrostuma on kasarmialueen eteläosassa melko näkymätön.
Heräsikö kiinnostuksesi ja haluat tietää meistä lisää? Soita meille tai lähetä viesti!
