Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen tarkoittaa olemassa olevien rakennusten korjaamista, muuttamista ja täydentämistä sen sijaan, että tilalle rakennettaisiin uutta. Tämä lähestymistapa tukee kiertotalouden periaatteita, säilyttää rakennusperintöä ja vastaa vuonna 2026 voimaan astuneen uuden rakentamislain tavoitteisiin kestävästä rakentamisesta. Seuraavat kysymykset avaavat aihetta käytännön näkökulmasta.
Mitä hyötyjä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä on?
Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on kestävää, taloudellisesti perusteltua ja rakennusperintöä vaalivaa toimintaa. Se vähentää rakentamisen materiaalitarvetta, pitää arvokkaat rakenteet käytössä ja tukee kiertotalouden ajatusta, jonka mukaan jo olemassa olevat resurssit hyödynnetään ennen uuden tuottamista.
Rakennuskannan hyödyntämisessä on useita konkreettisia etuja:
- Olemassa oleva rakenne ja perustukset ovat jo paikallaan, mikä vähentää materiaalikuormaa
- Kaupunkikuva ja alueen identiteetti säilyvät, kun vanhoja rakennuksia ei pureta
- Arvokkaat rakennukset ja niiden historia pysyvät osana elinympäristöä
- Täydennysrakentaminen mahdollistaa alueen tiivistämisen ilman laajaa maankäyttöä
- Korjausrakentaminen sopii hyvin yhteen uuden rakentamislain kestävän rakentamisen tavoitteiden kanssa
Vuonna 2026 voimaan astunut rakentamislaki korostaa entistä vahvemmin kestävää rakentamista ja kiertotalousajattelua. Tämä tekee olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä ajankohtaisen ja lain hengen mukaisen valinnan niin kiinteistönomistajille kuin kehittäjillekin.
Miten korjaus- ja muutoshanke eroaa uudisrakentamisesta?
Korjaus- ja muutoshanke kohdistuu olemassa olevaan rakennukseen, jonka lähtökohdat, historia ja rakenteet ohjaavat suunnittelua alusta alkaen. Toisin kuin tyhjälle tontille rakennettaessa, korjaushankkeessa suunnittelija työskentelee aina olemassa olevan rakennuksen ehdoilla.
Korjausrakentamisessa suunnittelijan täytyy ymmärtää rakennuksen alkuperäinen rakenne, käytetyt materiaalit ja mahdolliset aiemmat muutokset. Tämä edellyttää usein rakennushistoriaselvityksen tekemistä ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. Selvitys auttaa tunnistamaan rakennuksen arvot ja ohjaa sitä, mitä voidaan muuttaa ja mitä tulee säilyttää.
Korjaus- ja muutoshanke vaatii myös erityistä pätevyyttä suunnittelijalta. Suomessa vaativimmissa korjaushankkeissa edellytetään FISE-pätevyyttä sekä pää- että arkkitehtisuunnittelussa. Tämä on tärkeä ero verrattuna tavanomaiseen suunnitteluun, ja se korostuu erityisesti suojeltujen tai muuten arvokkaiden rakennusten kohdalla.
Milloin rakennukselle kannattaa tehdä peruskorjaus?
Rakennuksen peruskorjaus on ajankohtainen silloin, kun rakenteet, talotekniikka tai tilojen toimivuus eivät enää vastaa nykyisiä tarpeita tai vaatimuksia, mutta rakennus on muuten säilyttämisen arvoinen. Peruskorjaus on perusteltua myös silloin, kun halutaan pidentää rakennuksen elinkaarta merkittävästi.
Peruskorjaukseen kannattaa ryhtyä erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- Talotekniikka, kuten putket, sähköt tai ilmanvaihto, on elinkaarensa päässä
- Rakenteet ovat vaurioituneet kosteuden, kulumisen tai muun syyn takia
- Tilojen käyttötarkoitus muuttuu ja tilat vaativat muokkaamista
- Rakennus halutaan saattaa vastaamaan nykyisiä rakentamismääräyksiä
- Kiinteistön arvo halutaan säilyttää tai nostaa pitkäjänteisellä investoinnilla
Peruskorjausta suunniteltaessa lähtökohtana on aina rakennuksen nykytilan kartoitus. Tietomallipohjainen suunnittelu ja laserkeilaus ovat tähän erinomaisia työkaluja, sillä ne tuottavat tarkan kuvan rakennuksen todellisesta tilanteesta ennen suunnittelutyön aloittamista.
Mitä tarkoittaa täydennysrakentaminen olemassa olevalla tontilla?
Täydennysrakentaminen tarkoittaa uuden rakennusmassan lisäämistä olemassa olevalle tontille, esimerkiksi lisärakentamalla, korottamalla tai rakentamalla pihapiiriin. Se on tapa hyödyntää jo kaavoitettua ja rakennettua maa-aluetta tehokkaammin ilman, että tarvitaan kokonaan uusia alueita.
Täydennysrakentaminen sopii monenlaisiin tilanteisiin:
- Asuinkerrostalon korottaminen lisäkerroksilla
- Piharakennuksen tai talousrakennuksen muuttaminen asuin- tai toimitilaksi
- Uuden rakennuksen lisääminen tontille, jolla on jo olemassa oleva rakennus
- Ullakkotilojen muuttaminen asuinkäyttöön
Täydennysrakentaminen edellyttää aina huolellista suunnittelua, jossa otetaan huomioon olemassa oleva asemakaava, rakennusoikeus ja ympäristön asettamat reunaehdot. Joissakin tapauksissa asemakaavaa täytyy muuttaa ennen kuin täydennysrakentaminen on mahdollista. Tämä tekee arkkitehtisuunnittelun roolista erityisen tärkeän jo hankkeen alkuvaiheessa.
Miten laserkeilaus ja tietomalli nopeuttavat korjaussuunnittelua?
Laserkeilaus tuottaa rakennuksesta tarkan kolmiulotteisen pistepilvimallin, jonka pohjalta voidaan rakentaa luotettava tietomalli. Tämä lähtömalli antaa suunnittelijoille tarkan kuvan rakennuksen todellisesta geometriasta ja rakenteista ennen suunnittelutyön aloittamista, mikä vähentää yllätyksiä rakentamisen aikana.
Perinteisissä korjaushankkeissa lähtötiedot kerätään manuaalisesti mittaamalla, mikä on hidasta ja altista virheille. Laserkeilaus kattaa koko rakennuksen nopeasti ja tuottaa mittatarkkaa tietoa, jota voidaan hyödyntää suoraan tietomallissa.
Tietomallipohjainen suunnittelu tuo korjaushankkeeseen useita selkeitä etuja:
- Eri suunnittelualojen yhteensovittaminen helpottuu, kun kaikki työskentelevät saman mallin pohjalta
- Ristiriidat rakenteiden, talotekniikan ja arkkitehtuurin välillä löytyvät jo suunnitteluvaiheessa
- Tilaaja saa selkeämmän kuvan suunnitteluratkaisuista kolmiulotteisen mallin avulla
- Rakentamisen aikainen tiedonhallinta tehostuu
Korjausrakentamisessa lähtötietojen laatu on erityisen tärkeää, koska suunnittelu rakentuu olemassa olevan rakennuksen todellisiin mittoihin ja rakenteisiin. Virheelliset lähtötiedot voivat johtaa kalliisiin muutoksiin myöhemmin.
Kuka vastaa suojeltujen rakennusten korjaushankkeen suunnittelusta?
Suojeltujen rakennusten korjaushankkeen suunnittelusta vastaa pääsuunnittelija, jolla tulee olla riittävä pätevyys vaativaan korjausrakentamiseen. Vaativimmissa kohteissa edellytetään FISE-pätevyyttä poikkeuksellisen vaativiin korjaus- ja muutostöihin sekä pää- että arkkitehtisuunnittelussa.
Suojeltu rakennus asettaa suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Rakennuksen suojelumääräykset voivat koskea julkisivuja, sisätiloja, rakennusosia tai koko rakennusta. Ennen suunnittelun aloittamista on tärkeää selvittää, mitä suojelumääräykset käytännössä tarkoittavat kyseisen kohteen kohdalla.
Rakennushistoriaselvitys on usein lähtökohtana suojeltujen kohteiden suunnittelulle. Se dokumentoi rakennuksen historian, aiemmat muutokset ja rakennuksen arvot, ja toimii suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Selvitys auttaa myös viranomaisyhteistyössä, sillä se osoittaa, että rakennuksen arvot on tunnistettu ja otettu huomioon suunnittelussa.
Suojeltujen rakennusten korjaushankkeissa yhteistyö museoviranomaisten kanssa on usein tarpeen. Tämä edellyttää suunnittelijalta kokemusta vastaavista hankkeista ja kykyä sovittaa yhteen rakennuksen suojeluarvot ja tilaajan tarpeet.
Ark-byroo tarjoaa arkkitehti- ja pääsuunnittelupalveluita korjaus- ja muutoshankkeisiin sekä täydennysrakentamiseen maanlaajuisesti. Tiimistämme löytyy FISE-pätevyydet poikkeuksellisen vaativiin korjaus- ja muutostöihin, ja tutkimustiimimme tuottaa rakennushistoriaselvityksiä sekä arkeologisia kenttäpalveluita. Tietomallitiimimme laserkeilaa rakennuksia ja luo luotettavat lähtömallit tietomallipohjaisen suunnittelun tueksi. Jos sinulla on kiinteistökehityshanke tai olet pohtimassa rakennuksen peruskorjausta tai täydennysrakentamista, voit tutustua palveluihimme tarkemmin sivullamme.