Arkeologiset kaivaukset ovat pakollisia rakennushankkeissa, jotka sijoittuvat muinaisjäännösalueille tai niiden läheisyyteen. Suomen muinaismuistolaki edellyttää arkeologisia tutkimuksia, kun rakentaminen voi vaikuttaa tunnettuihin muinaisjäännöksiin tai kun kohteessa on perusteltu syy olettaa olevan löydettävissä arkeologisesti merkittäviä kohteita. Tutkimuksia vaaditaan erityisesti historiallisten keskustojen alueilla, vanhoilla asuinpaikoilla ja alueilla, joilla on ollut pitkäaikaista ihmistoimintaa. Kulttuuriperinnön suojelu on keskeinen osa vastuullista rakentamista.
Milloin rakennushankkeissa vaaditaan arkeologisia kaivauksia?
Arkeologisia kaivauksia vaaditaan rakennushankkeissa silloin, kun työmaa-alue sijoittuu tunnetulle muinaisjäännösalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Kaivaustarve syntyy myös silloin, kun esitutkimuksissa tai inventoinneissa havaitaan merkkejä mahdollisista muinaisjäännöksistä.
Muinaismuistolain mukaan kaikissa maankäyttöhankkeissa on selvitettävä vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön. Tämä koskee niin kaavoitusta, infrastruktuurihankkeita kuin yksittäisiä rakennuksia. Erityisen todennäköistä arkeologisten kaivausten tarve on:
- Historiallisten kaupunkien vanhoissa keskustoissa
- Tunnettujen historiallisten kohteiden läheisyydessä
- Alueilla, joilla on ollut asutusta useiden vuosisatojen ajan
- Vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilla vanhoilla asuinpaikoilla
- Kirkkojen ja hautausmaiden ympäristössä
Museovirasto tai alueellinen vastuumuseo arvioi kaivausten tarpeen ja antaa lausunnon hankkeesta. Rakennushanketta suunniteltaessa on tärkeää ottaa yhteyttä viranomaisiin jo varhaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset arkeologiset tutkimukset voidaan aikatauluttaa osaksi hanketta.
Mitä laki sanoo arkeologisista kaivauksista rakennushankkeissa?
Suomen muinaismuistolaki (295/1963) on keskeisin arkeologista kulttuuriperintöä suojeleva lainsäädäntö. Lain mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta, eikä niihin saa kajota ilman lupaa.
Lain keskeisiä määräyksiä rakennushankkeisiin liittyen ovat:
- Kiinteät muinaisjäännökset ovat automaattisesti rauhoitettuja ilman erillistä päätöstä
- Maankäyttöhankkeissa on selvitettävä vaikutukset muinaisjäännöksiin
- Jos hanke koskee muinaisjäännöstä, siihen tarvitaan Museoviraston lupa
- Hankkeen toteuttaja vastaa arkeologisten tutkimusten kustannuksista
- Muinaisjäännöksen löytyessä työt on keskeytettävä ja löydöstä ilmoitettava Museovirastolle
Automaattisesti suojeltuja kohteita ovat muun muassa muinaiset hautarakennelmat, asuinpaikat, uhripaikat, linnoitukset, kirkkojen ja kappelien rauniot sekä muut ihmisen toiminnasta jääneet jäljet, joilla on historiallista arvoa. Muinaismuistolaki velvoittaa huomioimaan nämä kohteet kaikessa rakennustoiminnassa ja maankäytön suunnittelussa.
Miten arkeologiset kaivaukset vaikuttavat rakennushankkeen aikatauluun?
Arkeologiset kaivaukset vaikuttavat merkittävästi rakennushankkeen kokonaisaikatauluun, minkä vuoksi ne on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Kaivausten kesto riippuu kohteen laajuudesta, merkittävyydestä ja löydösten määrästä.
Vaikutukset rakennushankkeelle ovat monipuolisia:
- Esitutkimukset ja koekaivaukset on tehtävä hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista
- Varsinaiset arkeologiset kaivaukset voivat kestää muutamista viikoista useisiin kuukausiin
- Tutkimukset ovat usein kausiluonteisia ja keskittyvät sulan maan aikaan
- Kaivausten jälkeen löydökset dokumentoidaan ja analysoidaan, mikä voi vaikuttaa jatkosuunnitelmiin
- Arkeologisia tutkimuksia tekevät vain pätevät asiantuntijat, joiden saatavuus voi vaikuttaa aikatauluun
Rakennushankkeen budjetissa tulee varautua arkeologisten tutkimusten kustannuksiin. Kustannukset vaihtelevat merkittävästi hankkeen laajuuden mukaan. Huolellisella ennakkosuunnittelulla ja asiantuntevalla avulla arkeologiset tutkimukset voidaan integroida rakennusprojektiin sujuvasti, minimoiden ylimääräiset viivästykset.
Miten arkeologiset kenttäpalvelut toteutetaan käytännössä?
Arkeologiset kenttäpalvelut sisältävät useita eri tutkimusmenetelmiä, jotka valitaan kohteen luonteen ja tutkimustarpeen mukaan. Käytännön toteutus etenee yleensä vaiheittain, alkaen esiselvityksistä ja päättyen löydösten dokumentointiin ja analysointiin.
Yleisimmät arkeologiset kenttätutkimukset rakennushankkeissa:
- Arkeologinen inventointi: Maastossa tehtävä kartoitus, jossa selvitetään alueen muinaisjäännökset
- Koekaivaukset: Pienialaiset kaivaukset, joilla selvitetään muinaisjäännöksen laajuus ja luonne
- Arkeologinen valvonta: Asiantuntija valvoo maansiirtotöitä ja dokumentoi mahdolliset löydökset
- Kajoavat tutkimukset: Laajemmat kaivaukset, joissa kohde tutkitaan perusteellisesti ennen rakentamista
Tutkimusten dokumentointi on keskeinen osa arkeologisia kenttäpalveluita. Löydöt valokuvataan, mitataan ja kartoitetaan tarkasti. Nykyään käytetään usein kehittyneitä menetelmiä kuten laserkeilausta, fotogrammetriaa ja erilaisia kaukokartoitusmenetelmiä. Löydetyt esineet konservoidaan ja siirretään museoihin säilytettäviksi, kun taas kaivausraportit toimitetaan viranomaisille ja rakennushankkeen toteuttajalle.
Miksi Ark-byroon arkeologiset kenttäpalvelut ovat luotettava valinta?
Ark-byroon arkeologiset kenttäpalvelut tarjoavat kokonaisvaltaisen ratkaisun rakennushankkeiden arkeologisiin tarpeisiin. Asiantuntijamme tuntevat sekä arkeologisen tutkimuksen että rakennushankkeiden vaatimukset, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön hankkeen kaikkien osapuolten välillä.
Monipuolisiin palveluihimme kuuluvat:
- Arkeologiset inventoinnit kajoamattomilla menetelmillä
- Koekaivaukset muinaisjäännösten laajuuden selvittämiseksi
- Arkeologiset valvonnat rakennustyömailla
- Laaja-alaiset arkeologiset kaivaukset
- Kehittyneet mittaus- ja kuvantamismenetelmät, kuten laserkeilaus
Tutustu tarkemmin Ark-byroon arkeologisiin kenttäpalveluihin ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme saadaksesi lisätietoa siitä, miten voimme tukea rakennushankettasi.