Arkeologiset paikkatietoaineistot ovat kulttuuriperinnön digitaalisia tietovarantoja, jotka sisältävät tarkkaa sijaintitietoa muinaisjäännöksistä ja historiallisista kohteista. Kaavoituksessa näiden aineistojen hyödyntäminen on keskeistä, sillä ne mahdollistavat kulttuuriperinnön huomioimisen maankäytön suunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä auttaa sovittamaan yhteen rakentamisen tarpeet ja kulttuuriperinnön suojelun, mikä johtaa kestävämpään ja kulttuuriarvot huomioivaan kaupunkisuunnitteluun. Arkeologisen paikkatiedon avulla voidaan tunnistaa suojelua vaativat kohteet ja integroida ne osaksi alueiden identiteettiä ja arvoa.
Mitä arkeologiset paikkatietoaineistot ovat ja miksi ne ovat tärkeitä kaavoituksessa?
Arkeologiset paikkatietoaineistot ovat kokoelma sijaintisidonnaista tietoa muinaisjäännöksistä, historiallisista rakenteista ja muista arkeologisista kohteista. Nämä aineistot sisältävät tarkkaa koordinaattitietoa kohteiden sijainnista sekä kuvailevaa tietoa niiden luonteesta, ajoituksesta, kunnosta ja merkityksestä.
Kaavoituksessa arkeologiset paikkatietoaineistot ovat korvaamattomia, sillä muinaismuistolaki edellyttää, että kaavoitushankkeiden yhteydessä selvitetään vaikutukset tunnettuihin muinaisjäännöksiin. Ilman ajantasaista paikkatietoa tämä olisi käytännössä mahdotonta. Arkeologinen paikkatieto mahdollistaa:
- Kulttuuriperinnön tunnistamisen ja suojelun alueiden käytön suunnittelussa
- Arkeologisten kohteiden huomioimisen kaavan suunnitteluvaiheessa
- Kustannustehokkaan kaavoituksen, kun suojelukohteet tiedetään etukäteen
- Alueiden kulttuurihistoriallisen jatkumon säilyttämisen
Kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta paikkatietoaineistot mahdollistavat kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisen: alueiden menneisyys voidaan säilyttää osana tulevaisuuden ympäristöjä. Tämä tukee paikallisidentiteetin vahvistumista ja historiallisten kerrostumien säilymistä elävässä kaupunkiympäristössä.
Miten arkeologisia paikkatietoaineistoja kerätään ja dokumentoidaan?
Arkeologisten paikkatietoaineistojen kerääminen on monitasoinen ja tekninen prosessi, jossa hyödynnetään sekä perinteisiä että moderneja menetelmiä. Lähtökohtana toimivat arkeologiset inventoinnit, joissa arkeologit kartoittavat tutkittavan alueen järjestelmällisesti tunnistaakseen mahdolliset muinaisjäännöskohteet.
Keskeisiä tiedonkeruumenetelmiä ovat:
- Maastoinventoinnit, joissa arkeologit havainnoivat ja dokumentoivat kohteita maastossa
- Arkeologiset kaivaukset, joissa paljastetaan ja dokumentoidaan maanalaisia rakenteita
- Laserkeilaus (LIDAR), joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista maastomallitietoa myös kasvillisuuden peittämiltä alueilta
- Takymetrimittaukset, joilla määritetään kohteiden tarkka sijainti koordinaatistossa
- Ilmakuvaus, joka mahdollistaa laajojen alueiden dokumentoinnin
Kerätty tieto dokumentoidaan nykyisin useimmiten suoraan digitaaliseen muotoon paikkatietojärjestelmiin (GIS). Näissä järjestelmissä voidaan yhdistää karttapohjat, koordinaattitiedot, valokuvat, piirrokset ja tekstimuotoiset kuvaukset. Paikkatietojärjestelmät mahdollistavat tiedon tehokkaan hallinnan, analysoinnin ja visualisoinnin. Modernit menetelmät, kuten pistepilviaineistojen automatisoitu käsittely, tehostavat laajojenkin alueiden kartoitusta.
Miten arkeologinen paikkatieto integroidaan kaavoitusprosessiin?
Arkeologisen paikkatiedon integrointi kaavoitukseen tapahtuu useissa vaiheissa ja lainsäädännön ohjaamana. Muinaismuistolain mukaan kaavoituksen yhteydessä on selvitettävä suunnitelmien vaikutukset tunnettuihin muinaisjäännöksiin, mikä tekee arkeologisesta paikkatiedosta olennaisen osan kaavoituksen lähtötietoja.
Kaavoituksen alkuvaiheessa tehdään arkeologinen inventointi, jossa tuotetaan ajantasaista tietoa alueen muinaisjäännöksistä. Tämä tieto viedään paikkatietojärjestelmään, jossa sitä voidaan tarkastella yhdessä muiden maankäytön suunnittelussa tarvittavien aineistojen kanssa. Arkeologinen paikkatieto vaikuttaa kaavoituksessa:
- Kaavan perusselvitysvaiheessa arkeologinen inventointi tuottaa lähtötietoa
- Kaavaluonnosten laadinnassa muinaisjäännökset huomioidaan suojelumerkinnöin
- Kaavaehdotuksen valmistelussa tarkennetaan suojelumääräyksiä
- Kaavan vaikutusten arvioinnissa arvioidaan vaikutukset kulttuuriperintöön
Käytännössä arkeologinen paikkatieto näkyy kaavoissa muinaismuistoalueina (SM) tai -kohteina, joille määritellään suojelumääräykset. Arkeologinen paikkatieto voi myös vaikuttaa alueiden käyttötarkoituksiin, kun esimerkiksi historiallisesti merkittäviä alueita osoitetaan virkistyskäyttöön tai kulttuuriperinnön esittelyalueiksi.
Mitä hyötyjä arkeologisen paikkatiedon käytöstä on kaupunkisuunnittelussa?
Arkeologisen paikkatiedon käyttö kaupunkisuunnittelussa tuottaa moniulotteisia hyötyjä, jotka ulottuvat suojelullisista näkökohdista aina taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin. Kun arkeologinen tieto on käytettävissä jo suunnittelun alkuvaiheessa, voidaan välttää myöhemmät yllätykset ja rakentamisviivästykset.
Keskeisiä hyötyjä ovat:
- Kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville
- Alueiden identiteetin ja omaleimaisuuden vahvistuminen
- Kustannussäästöt, kun muinaisjäännökset huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa
- Alueiden arvon nousu kulttuurihistoriallisten elementtien ansiosta
- Matkailupotentiaalin kasvu historiallisesti kiinnostavilla alueilla
Arkeologisen paikkatiedon hyödyntäminen mahdollistaa myös alueiden historian ”näkyväksi tekemisen” kaupunkikuvassa. Esimerkiksi vanhat kulkureitit, asuinpaikat tai teollisuusalueet voidaan huomioida uuden alueen suunnittelussa ja tuoda esiin vaikkapa katutilan jäsentelyssä, nimistössä tai julkisissa taideaiheissa. Tämä luo ajallista jatkuvuutta ja syvyyttä kaupunkitilaan sekä tarjoaa asukkaille mahdollisuuden kokea paikan historia osana arkiympäristöään.
Miten Ark-byroon arkeologiset kenttäpalvelut tukevat kaavoitushankkeita?
Ark-byroon arkeologiset kenttäpalvelut tarjoavat kokonaisvaltaista tukea kaavoitushankkeisiin arkeologisen paikkatiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Asiantuntijatiimimme toteuttaa monipuolisia arkeologisia selvityksiä, jotka toimivat luotettavana pohjana kaavoitukselle.
Arkeologitiimimme tuottaa kaavoituksen tueksi muun muassa:
- Arkeologisia inventointeja, jotka kartoittavat alueen tunnetut sekä ennalta tuntemattomat muinaisjäännökset
- Koekaivauksia, joilla selvitetään muinaisjäännösten laajuutta ja luonnetta
- Tarkkaa paikkatietoa modernien mittaustekniikoiden avulla
- Arkeologista valvontaa kaivutöiden yhteydessä
- Asiantuntijalausuntoja kaavoituksen eri vaiheisiin
Hyödynnämme työssämme moderneja tekniikoita, kuten laserkeilausta ja GIS-järjestelmiä, joiden avulla tuotamme tarkkaa ja helposti hyödynnettävää paikkatietoa. Asiantuntijatiimimme osaaminen mahdollistaa arkeologisen tiedon sujuvan integroinnin osaksi kaavoitusprosessia. Tutkimustietomme auttaa tunnistamaan kulttuuriperinnön kannalta arvokkaat kohteet ja huomioimaan ne alueidenkäytön suunnittelussa.
Tukenamme on monipuolinen osaaminen, johon sisältyy arkeologisen asiantuntemuksen lisäksi rakennushistoriallinen osaaminen ja tietomalliosaaminen. Näin voimme tarjota laaja-alaista tukea kaavoitukseen liittyviin kulttuuriympäristökysymyksiin.
Haluatko varmistaa, että kaavoitushankkeesi huomioi arkeologisen kulttuuriperinnön asianmukaisesti? Tutustu Ark-byroon arkeologisiin kenttäpalveluihin ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Autamme sinua tuottamaan kaavoituksen edellyttämät arkeologiset selvitykset ja hyödyntämään arkeologista paikkatietoa suunnittelun tukena.