Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus tutkittiin samanaikaisesti uuden asemakaavan valmistelun kanssa. Uudisrakentamista oli tarkoitus laajentaa suojellulle muinaisjäännökselle.
Linnoituskohteen aiemman maatutkauksen perusteella alueella tiedettiin säilyneen maanalaisia rakenteita, joita oli tarkoitus paljastaa ja dokumentoida. Muinaisjäännökselle myönnettiin kajoamislupa, joka salli rakenteiden poistamisen tutkimusten jälkeen museoviranomaisen hyväksynnällä. Koneellisesti kaivettiin noin 340 neliömetrin alue, josta paljastui noin kahden metrin syvyydessä kallioon louhittu ja betonista valettu tuliasema.
Asema jakautui kahteen osaan, joista molemmissa oli kolme ampumasyvennystä. Näitä osia yhdisti yhdyshauta, joka päättyi ilmeisesti suojahuoneelle rakennettuun laajennusosaan. Tämänkaltaista rakennetta ei tunneta muualta. Rakenteet yksityiskohtineen olivat poikkeuksellisen hyvin säilyneet.